Tiedättekö, miksi tämä kuva on niin erityinen? Sen on ottanut 8. luokkalainen tyttö.

Haaveilin loppuvuodesta 2017, että pääsisin tänä vuonna puhumaan luontokuvauksesta yläasteikäisille nuorille, sillä minä jos kuka olisin tuon ikäisenä kaivannut rohkaisua omaan tekemiseeni. Toiveeni uskomatonta kyllä toteutui, kun Luonto-Liitto otti yhteyttä peruskouluille järjestettävän #Luontokuvahaaste’en tiimoilta. #Universumi, just saying!

Kevään kestänyt kisa huipetui siihen, että pääsin vetämään kuvausiltapäivän voittajaporukaksi valikoituneen Ruusutorpan yläasteen valokuvauskerhon kanssa. Iltapäivän teemoina olivat suljinajat ja aukot: ensin kokeiltiin sormista valuvan hiekan kuvaamista, minkä jälkeen siirryttiin vesipullojen kanssa viereiselle nurmikentälle.

Tsekkailtiin säätöjä, testailtiin hetki ja BOM! Tuike nappasi tällaisen ruudun. Oon mimmistä aivan äärimmäisen ylpeä!

Voikohan kukaan samaistua siihen fiilikseen, minkä tämä kuva sai minussa aikaan – pakahduttaa!

Vielä kerran iso käsi Luonto-Liitolle – tää oli mulle paljon isompi juttu, kuin olisitte sen varmasti koskaan ajatelleet olevan.

Kiitos myös Sigma Photo Suomi, kun luotitte minut ambassadoriksenne: Artit lauloivat kauniisti!